Vantin keittiöissä ruokahävikin seuranta ja minimointi kuuluu jokaiseen arkipäivään. Seuraamme ruuan valmistuksessa syntyvää hävikkiä, asiakkaan lautaselta jäänyttä biojätettä sekä ruokalinjastoon ja päiväkotiryhmien kärryyn jäänyttä hävikkiä. Seurantaa ei tehdä seurannan takia, vaan jotta keittiö näkee selkeästi, missä tuotantoketjun kohdassa jätettä syntyy ja näin ollen pääsee siihen puuttumaan. Vantissa 60 % ruokahävikistä syntyy ruokalinjastoista, muutama prosentti ruuan valmistuksessa ja loput asiakkaan lautaselta.
Mukana valtakunnallisessa hankkeessa
Pääsimme mukaan joulukuussa 2021 alkaneeseen Wasteless Food Services in Finland (WFSF) -hankkeeseen, jonka myötä etsimme uusia keinoja mm. hävikin näkyväksi tekemiseen ja viestintään. Hankkeeseen valittiin 18 erityyppistä ateriapalveluiden toimijaa eri puolilta Suomea. Vantin kohteista mukana on Ruusuvuoren koulun keittiö.
Wasteless Food Services in Finland -hankkeen päätavoitteet ovat:
- selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä.
- standardisoida malli ruokahävikin jatkuvan seurannan edistämiseen erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa ja hävikkilajeissa.
- tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista.
WFSF-hankkeen toteuttajat ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Ammattikeittiöosaajat ry. Hanke toteutetaan 1.12.2021–31.3.2024 välisenä aikana ja rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Ruokavirasto.
Jokainen voi vaikuttaa
Ateriapalveluissa hankinnat, ruokalistasuunnittelu sekä reseptiikan kehitys ovat taustalla tapahtuvia asioita, joiden merkitys on suuri. Vantissa ohjaavalla esihenkilötyöllä ja hyvällä perehdytyksellä vahvistamme työntekijöiden ammattitaitoa esimerkiksi nopeaan reagointiin.
Reaaliaikainen viestintä ruokapalvelujen tuottajan ja ruokapalvelujen tilaaja-asiakkaan välillä on ensisijaisen tärkeää, jotta keittiö saa esimerkiksi tiedon poissaolevista ryhmistä hyvissä ajoin ja näin ruokaa ei valmisteta turhaan. Tiedonpuute lisää hävikkiä.
Mitä ylijäävälle ruoalle sitten tapahtuu? Hävikin vähentämiseksi koulujen ja päiväkotien henkilökunnalla on mahdollisuus ostaa yli jäänyttä lounasruokaa VanMeal-sovelluksen kautta. Biojätteeseen päätyvä lautashävikki puolestaan voidaan hyödyntää esimerkiksi energiantuotannossa.
Suomessa jopa noin kolmasosa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, joten meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillamme siihen, millaisen ympäristöjäljen kulutuksemme jättää. Miten voisit omassa roolissasi kotona ja työelämässä vaikuttaa ruokahävikin määrään?